Vaatteet vaatteet on mun aatteet

Yritin päästä päivän päätteeksi edes hetkeksi eroon työasioista. Laitoin Kasari-Stingin huutamaan iPodiin terveisiään Atlantan keikalta Synchronicity-kiertueelta. Jostain syystä käteen tarttui jo kertaalleen luettu Niemelän ja Tammisalon läpyskä Keisarinnan uudet (v)aatteet. Niemelä ja Tammisalo ovat suurelta osin oikeassa naistutkimuksesta. Samalla tavalla kuin Pentti Linkola on oikeassa maailmanlopusta. Kummallekin sanomalle on helppo nyökytellä. Molemmat ovat myös vaikeita nieltäviä arvoineen päivineen. Joensuun yliopiston sivuilla esitetty kuvaus kertoo: “Naistutkimus on verrattain nuori tieteidenvälinen tutkimusala, joka on syntynyt kritiikkinä länsimaisen yhteiskunnan sukupuolten väliselle epätasa-arvolle”. Olen tässä tiukkapipo. Mikään tieteenala ei voi syntyä kritiikkinä vallitsevalle yhteiskunnalle. Niin syntyvät ideologiat ja poliittiset liikkeet. Tuolla määritelmällä ala tietää jo etukäteen miten asiat ovat. Objektiivisuuteen tai arvovapauteen ei edes pyritä.

Olen tässä asiassa rankemman päälle puolueellinen, sillä edustan luonnontiedettä ja vieroksun relativismin sumeaa maailmaa. Evoluutiobiologia on moniulotteisuudessaan kiehtova ala, ja vaikka miten yritän ottaa siihen etäisyyttä, evoluution vastustajat osoittavat suuntaa takaisin. Toistaiseksi kaikki tuntemani evoluutiobiologian kritiikki on perustunut joko karkeaan väärinkäsitykseen tai mustavalkoiseen ideologiaan. Toisaalta, olen myös mies joita naistutkimuksen luennoilla kuultu jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja loukkaa syvästi. Kyllähän tämä pitää paikkansa, mutta onko se tarpeellinen tieto? Lapsesi on potentiaalinen sarjamurhaaja. Onko tämä tarpeellinen tieto vanhemmille, vaikka jokaisella yksilöllä onkin tietty todennäköisyys kehittyä tappajaksi? En jaksa sitä että läpeensä kiltit ihmiset niputetaan väkivaltaisten väkisinmakaajien lokeroon. Ja että tämä vielä naamioidaan tieteeksi, joka on minulle ja monelle muulle ainoa likimain tahriintumaton osa elämää.

Mutta se kääntöpuoli. Kirjansa alussa Niemelä ja Tammisalo ihmettelevät, miksi paljastuksen täytyy tulla ulkopuolelta? Miksei tiedeyhteisö itse kritisoi naistutkimuksen poliittista propagandaa? No kyllähän se kritisoi. Naistutkimuksen ja kasvatustieteen kaltaisista aloista keskustellaan luonnontieteen piirissä ylimielisesti myhäillen. Näihin uusiin tulokkaisiin suhtaudutaan kuin sovinisti naisiin, tytötellen. Minusta tämä on julmempaa, kuin Niemelän ja Tammisalon suora toiminta. Tutkijat eivät ole kuitenkaan läpeensä tyhmää porukkaa, vaan ymmärtävät pelin juonen. Avoimeen tieteidenväliseen sotaan ryhtyminen nakertaisi koko yhteisöä. Kahden kulttuurin taistelua on käyty, ja siitä on ehkä myös opittu. Vaurioita tulisi myös hyökkääjän kilpeen. Luonnontiede ja positivistiseen vivahtavat ihmistieteet ovat heikoilla, sillä niiden väitteet on muotoiltava tarkasti. Siksi niitä vastaan on helppo hyökätä. Relativismilla ei ole tarttumapintaa, joten se lipsuu otteesta kuin rasvattu painija. Asiaa tarkemmin tuntemattomien poliitikkojen (jotka päättävät rahoista) ja suuren yleisön (joka äänestää peukaloillaan) on helpointa valita häviäjäksi se joka näyttää tekevän virheitä. Kun naistutkimuksen alalla tehdään lisäksi myös täysin perusteltua ja aidosti objektiivisuuteen pyrkivää tutkimusta, on syytä harkita tarkkaan, toisiko hyökkäys toivotun tuloksen. On valittava pienempi paha. Vaikka toisen naama ärsyttäisikin. Vaikka tämä kävisi minun irtaripussillani. Ja veisi täytelakritsit ja jättäisi ne mustat.

Julkaisupaikka on marraskuu 6, 2006 at 7:04 ip Kommentoi